Hei taas,
Tänään pohdin omia ajatuksia yrityksen muutoksesta ja sen tärkeydestä.
Yritys missä työskentelen, on pitkään toiminut samalla tavalla ja yrittäjä on pitänyt sitä toimivana tapana. Kuitenkin olen sitä mieltä, että kaikki asiakkaat eivät pidä tapaa toimia nykyaikaisena ja digiaikaisuuteen siirtyminen on siirtynyt ja hidastunut koska yrittäjä tykkää vanhasta toimivasta tavasta. Kun näin on toimittu aina, toimitaan jatkossakin. Myöskin taloudenhallintoa on pyörittänyt kokonaisuudessaan yksi henkilö, joka on jo eläkeiässä, joten hän ei myös ole ollut innostunut siirtymään pois vanhoista tavoista ja toiminnoista. Mitään uutta ei voi saada ja jossain vaiheessa kehitys ja kasvu hidastuu, jos ei ole valmis kyseenalaistamaan asioita, päästämään irti totutuista ajattelutavoista ja käytännöistä. Pitää uskaltaa hypätä pois omalta mukavuusalueelta. (Mattinen 2020.) Muutos on aina vaikea yrityksessä. En ole ikinä ymmärtänyt miksi on niin paljon muutosvastaisia ihmisiä? Varsinkin työntekijöissä? He kuitenkin koulutetaan uuteen toimintaan ja siitä maksetaan samalla tavalla palkkaa. Eikö työ pysy mielenkiintoisempana, kun oppii koko ajan jotain uutta ja päivät eivät ole samanlaisia? Miksi siis vastustaa muutosta?
Nyt yrityskaupan ja koronan myötä on työpaikallani jouduttu tekemään muutoksia ja tämä aiheuttaa paljon valitusta työntekijöissä ja riitaa ylemmän ja keskijohdon välillä. Ymmärrän, että muutokset aiheuttavat lisätyötä, mutta ei yritys voi kasvaa, jos mitään ei muuteta. Nyt onkin tarkoitus muuttaa kaikki nykyaikaisemmaksi ja yhtiö sai uuden strategian. Tämä liikekauppa tuo lisää kasvu ja kannattavuus mahdollisuuksia. Kuitenkin kun yrityksen pitää investoida digitalisaatioon on kannattavuuden ylläpitäminen haasteellista (Mattinen 2020).
Yritys on nyt aloittanut siirtymisen nykyaikaisemmaksi pienillä muutoksilla, koska kyseessä on sähköurakointi yritys niin ei kuitenkaan itse työtä pysty tekemään muuten, kun kaapelia vetämällä ja asentamalla. Esimerkkinä laskutus vaihtuu yrityksessä ainoastaan sähköiseksi, kun tähän mennessä on toimittu paljon paperilaskujen varassa ja palkanmaksu muuttuu sähköiseen muotoon, eikä enää työllistä niin montaa tahoa. Nämä uudet järjestelmät aiheuttavatkin suurta haastetta työpaikalla ja se nousee esiin muutosvastaisuutena. Olen sitä mieltä, että työnjohdolla on suuri vaikutus muutoksen hyväksymiseen työntekijöissä. Jos keskijohto alun perin jo on muutosta vastaan, niin miten sellaisen asian saa kuulostamaan hyvältä omien alaisten korvassa? Hämäläisen, Maulan ja Suomisen (2016) mukaan vaikka muutokset eivät olisi radikaaleja on muutos- ja uudistumiskykyinen henkilöstö yksi organisaation keskeisemmistä resursseista.
Nykypäivänä raha ei ole enää ainut mikä ratkaisee, vaan töissä halutaan viihtyä (Hämäläinen ym. 2016). Esimerkiksi jollekin työpaikassa voi ratkaista etätyön tai joustavien työaikojen mahdollisuus. Tietenkin jos olet esimerkiksi sähköasentaja niin et voi olettaa ja vaatia että sinulla on mahdollisuus etätyöskentelyyn, mutta jokainen työnantaja pystyy joustamaan työvuoroissa. Nykyään onkin herätty pohtimaan mikä on henkilöstökokemuksen vaikutus menestykseen? Tyytyväinen työntekijä tuottaa paremmin ja jos työntekijä viihtyy työssä, se sitoo työntekijää yritykseen. (Hämäläinen ym. 2016.)
Muutoksen onnistuminen riippuukin siis koko yrityksestä ja tahdosta, mutta tahto lähtee johdosta. Muutos on usein miten hyvästä, koska jos ei kokeile ei voi onnistua.
Siinä sekavat ajatuksesta muutoksesta ja muutoksen tärkeydestä.
Kiitos kun jaksoit taas lukea ajatuksiani, nyt oikein mukavaa päivän jatkoa 😊
Lähteet:
Hämäläinen, V., Maula, H. & Suominen, K. 2016. Digiajan strategia. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 12.10.2021].
Mattinen, M. 2020. Mistä kasvua? E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 11.10.2021].