Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Etäjohtaminen

Hei,

Fasilitoiva johtaminen ja konsultointi virtuaalisessa ympäristössä on ajankohtainen aihe, niinpä tässä blogissa ajattelin jakaa omia aatteita työntekijän näkökulmasta asian suhteen. Kuitenkin olen aiheeseen myös tutustunut lukemalla ja osallistumalla luentoon, joten kaikki kertomani ei ole omia aatteitani.

Vilkmanin (2016) mukaan etätyöskentely on palkkatyötä, jota voi tehdä työpaikan ulkopuolella. Etätyöskentely onkin nykyään enemmän normi kuin poikkeus ja se onkin tuonut mukanaan paljon uusia tilanteita ja haasteita niin työntekijöille kun johtajille. Moni asia hoidetaan nykyään virtuaalisesti, mitä esimerkiksi 10 vuotta sitten ei olisi uskonut. Moni työpaikka siirtyi etätyöskentelyyn, joko kokonaan tai osittain nyt korona pandemian aikana.

Virtuaalinen työskentely antaa paljon mahdollisuuksia ja joustavuutta työskentelyyn. Esimerkiksi mahdollisuus työskennellä kotona on iso etu monelle ja houkutteleva tarjous. Kuitenkin kotona on myös houkutukset ja pitää osata rajata työaika kotiajasta. Etätyöskentelyssä työntekijä saa usein itse päättää tai vaikuttaa milloin työnsä tekee ja missä. Usein yritykselle / esimiehelle onkin tärkeää, että työ tulee suoritettua, tapahtui se missä tahansa (Vilkaman 2016).

Virtuaaliaika tarkoittaa myös, että johtajien ja työntekijöiden pitää koko ajan kehittää itseään. Onkin siis tärkeää, että johtaja osaa johtaa oikein. Etätyöskentelyyn sopii hyvin fasilitoiva johtaminen. Fasilitoiva johtaminen osallistaa ryhmää ja ohjaa ryhmää tavoitteiden suuntaan (Neuvonen-Rauhala 2021). Tämä toimii hyvin esimerkiksi etäpalaverissa. On tärkeää, että on aina johtaja, joka ohjaa kokousta ja auttaa pysymään asiassa. Kun työntekijät saadaan osallistumaan se luo yhteishenkeä ja antaa osallisuuden tunteen osallistujille (Neuvonen-Rauhala 2021). Yhteishengen parantaminen parantaa ilmapiiriä ja sitä myötä viihtyvyyttä ja kun työntekijä viihtyy, saa hän parempaa tulosta aikaan.

Etäpalaveri tapahtuu esimerkiksi Teams:in avulla ja onkin tärkeää huomioida, että jokaisella työntekijällä on tarvittavat välineet ja ohjelmat ennen kokkouksen alkua. Hyvä esimies myös on ohjeistanut Teams:in käytön, jotta muilta kokoukseen osallistujilta ei mene aikaa siihen, kun yksi ei osaa. Teams:n on nopea ja helppo tama pitää etäpalaveri tai vain konsultoida työkaveria tai asiantuntijaa. Virtuaalisessa kommunikoinnissa on kuitenkin hyvä muistaa, että siinä tulee helpommin väärinkäsityksiä (Neuvonen-Rauhala 2021; Vilkaman 2016.).

Itse olen jo vuonna 2012 työskennellyt ensimmäisen kerran etänä. Itselle kävi silloin jalkaan tapaturma ja en voinut liikkua työpaikalle, mutta kuitenkin omia töitä pystyin tekemään. Niinpä luonnollista oli, että tein niitä kotoa käsin. Silloin jo esimiehelleni oli luontevaa johtaa etänä. Virtuaaliaika voi olla todella antoisaa ja rikasta, mutta niin kuin kaikessa tulee siinä huonot puoletkin esiin. Virtuaalisen työn suurimmat haasteet liittyvätkin vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen, työskentelytapoihin ja luottamukseen. (Vilkaman 2016.) Etätyön johtamisen yksi kulmakivi on luottamus. Luottamuksen näkökulmasta katsottuna haasteiksi nousee, että työntekijöihin ei luoteta. osa esimiehistä kokee etätyön uhkana, kun ei voi vahtia omia työntekijöitä. Myös kollegoiden välinen luottamus on myös iso haaste etätyöskentelyssä. Ihmisten erilainen suhtautumine etätyöskentelyyn rikkoo luottamusta (Vilkaman 2016.). Joku ei halua olla etätyössä, omista henkilökohtaisista syistä ja ajatuksista ja toinen taas haluaa, kun kokee sen paremmaksi vaihtoehdoksi itselle. Tämä erilainen ajattelu malli lisää luottamus pulaa epäilyjen osalta. Oli luottamuspula mistä tahansa johtuvaa ja tai kenen tahansa välillä olevaa, niin se yleensä heikentää tiedon jakamista. Jos luottamusta toiseen ei ole, ei hänelle silloin halua jakaa tietoa tai kertoa omia ajatuksia. Tällöin varsinkin yrityksessä kulkeva niin sanottu hiljainen tieto ei liiku eteenpäin (Vilkman 2016).

-Kiitos kun luit ja mukavaa viikonloppua 🙂

Nummi, P. 2018. Fasilitoivan johtamisen käsikirja: 9 avainhetkeä. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 29.09.2021].

Vilkman, U. 2016f. Etäjohtaminen: tulosta joustavalla työllä. E-kirja. Helsinki: Talentum Pro. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 22.09.2021].

Ota osaa keskusteluun

1 kommentti

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *